{"id":2008,"date":"2018-11-27T13:36:54","date_gmt":"2018-11-27T11:36:54","guid":{"rendered":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?page_id=2008"},"modified":"2020-01-13T15:06:44","modified_gmt":"2020-01-13T13:06:44","slug":"keski-suomen-lehdisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/","title":{"rendered":"Keski-Suomen lehdist\u00f6"},"content":{"rendered":"<h2>Ensimm\u00e4iset lehdet<\/h2>\n<p>Ensimm\u00e4inen Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ilmestynyt lehti oli Koti ja koulu (1864-1866). Sen perustamisen taustalla vaikutti vahvasti seminaarin ensimm\u00e4inen johtaja Uno Cygnaeus (1810-1888), joka oli saanut 1850-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella kansakoululaitoksen perustamisen maahan. Vuonna 1861 h\u00e4n julkaisikin t\u00e4st\u00e4 ehdotuksen, jonka yksi seuraus oli seminaarin perustaminen Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Toimiessaan seminaarin johtajana (1863-1969) Cygnaeus keskittyi toisaalta opettajien kasvattamiseen ja toisaalta kansakoululaitoksen puolesta puhumiseen. N\u00e4iden tulisi kuulua my\u00f6s seminaarin koulutusohjelmaan ja niiden ajamiseksi olisi perustettava seminaarin opettajien toimittama kasvatusopillinen aikakauslehti. T\u00e4m\u00e4 toteutuikin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ensimm\u00e4isen lehden perustivat kolme seminaarin lehtoria: Nestor J\u00e4rvinen (uskonto), Jaako L\u00e4nkel\u00e4 (suomen kieli) ja Olai Wallin (historia). Hengelt\u00e4\u00e4n Koti ja Koulu oli kansallinen ja tyypilt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n aikakaus- kuin uutis- ja ilmoituslehti.<\/p>\n<p>Toinen Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ilmestynyt lehti oli piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ri Wolmar Styrbj\u00f6rn Schildtin (1810-1893) julkaisema ja toimittama Kansan Lehti (1868-1870). Schildt oli vuosikymmeni\u00e4 kirjoittanut aktiivisesti lehtiin ja suomenkielinen lehdist\u00f6 oli ollut h\u00e4nen mielenkiintonsa kohteenaan. Kilpisen nimell\u00e4 h\u00e4n oli tunnettu fennomaani koko maassa, joten lehden perustamiseen oli kokemusta. Yksi syy lehden syntyyn saattoi olla my\u00f6s Koti ja Koulu -lehti, jonka nuoret toimittajat olivat astuneet h\u00e4nen toimialueelleen. Edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 selvemmin Kansan lehti oli sanomalehti. Se oli my\u00f6s kansanvalistuksellinen ja sit\u00e4 leimasi voimakas uskonnollisuus. Lehti teki merkitt\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n tuomalla esille ja t\u00e4sment\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomen maakunnan k\u00e4sitteen.<\/p>\n<p>Molemmat ensimm\u00e4isist\u00e4 lehdist\u00e4 toimivat vain kaksi vuotta. Ensimm\u00e4inen lopetti toimintansa kirjanpainajan kuolemaan, toinen toimittajan kiireeseen ja kyll\u00e4stymiseen. Jyv\u00e4skyl\u00e4 ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt ilman lehte\u00e4, sill\u00e4 vuonna 1871 aloitti toimintansa Keski-Suomi, nykyisen Keskisuomalaisen edelt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<h2>Keski-Suomi perustetaan 1871<\/h2>\n<p>Keski-Suomen perusti nuori liikemies Heikki Fabian Helminen (1847-1892) ja lehden ensimm\u00e4inen numero ilmestyi 7.1.1871. Tuolloin Suomessa ilmestyi 19 muuta sanomalehte\u00e4. Lehti oli poliittisesti sitoutunut suomalaiskansallisiin fennomaaneihin. Lehte\u00e4 voitiinkin 1880-luvun kielikiistojen vuosikymmenell\u00e4 kielipoliittiseksi puoluelehdeksi. Alkuvuosina lehdess\u00e4 oli my\u00f6s voimakas kasvatusopillinen s\u00e4vy. Valistushenki n\u00e4kyi my\u00f6s maataloutta koskevissa kirjoituksissa, kun viljelij\u00f6it\u00e4 yritettiin ohjata erikoistumaan karjatalouteen. Keski-Suomi julkaisi my\u00f6s ulkomaan uutisia. Heikki Helminen joutui kuitenkin liiketoimissaan vaikeuksiin ja h\u00e4n luopui lehdest\u00e4 1885.<\/p>\n<div id=\"attachment_2009\" style=\"width: 603px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2009\" class=\"size-full wp-image-2009\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg\" alt=\"\" width=\"593\" height=\"800\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg 593w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi-222x300.jpg 222w\" sizes=\"auto, (max-width: 593px) 100vw, 593px\" \/><p id=\"caption-attachment-2009\" class=\"wp-caption-text\">Keski-Suomi-lehden ensimm\u00e4inen numero 7.1.1871. Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti.<\/p><\/div>\n<p>Lehte\u00e4 ei lakkautettu, vaan se siirtyi kaupan j\u00e4lkeen varta vasten perustetulle Sanomalehden Osakeyhti\u00f6 Keski-Suomelle. Lehden nimi pysyi samana, mutta omistajanvaihdoksen j\u00e4lkeen vuonna 1886 sen linja muuttui. Lehti ajoi radikaalia kielipolitiikkaa ja uusia yhteiskunnallisia aatteita. Siit\u00e4 tuli nuorsuomalaisten ryhm\u00e4n ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattaja vuosiksi 1886-1889.<\/p>\n<div id=\"attachment_2010\" style=\"width: 530px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2010\" class=\"size-full wp-image-2010\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-h-f-helminen.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"800\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-h-f-helminen.jpg 520w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-h-f-helminen-195x300.jpg 195w\" sizes=\"auto, (max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><p id=\"caption-attachment-2010\" class=\"wp-caption-text\">Keski-Suomi lehden perustaja H. F. Helminen.<\/p><\/div>\n<h2>Keski-Suomi ja kilpailijat<\/h2>\n<p>Keski-Suomi sai my\u00f6s kilpailijan Suomalaisesta vuonna 1899. Se oli vanhasuomalainen, uskonnollinen, valtiollinen ja taloudellinen kansalle suunnattu lehti, joka perustettiin vastavetona Keski-Suomen nuorsuomalaiselle kirjoittelulle. My\u00f6hemmin Suomalainen yhtyi Keski-Suomen kanssa nykyiseksi Keskisuomalaiseksi.<\/p>\n<div id=\"attachment_2011\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2011\" class=\"size-full wp-image-2011\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1898-suomalainen-kirjapaino.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"570\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1898-suomalainen-kirjapaino.jpg 800w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1898-suomalainen-kirjapaino-300x214.jpg 300w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1898-suomalainen-kirjapaino-768x547.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><p id=\"caption-attachment-2011\" class=\"wp-caption-text\">Suomalainen, kirjapaino vuonna 1898, joka sulautui Keskisuomalaiseen. Kuva on otettu niin\u00e4 aikoina, jolloin lehtori L\u00e4nkel\u00e4 omisti Suomalaisen.<\/p><\/div>\n<p>Nuorsuomalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan l\u00f6yt\u00e4neet yhteist\u00e4 linjaa, vaan puolue jakautui oikeistoon ka vasemmistoon. Nuorsuomalaisen vasemmiston kannattajat perustivat Keski-Suomen Sanomat, joka j\u00e4i kuitenkin lyhytik\u00e4iseksi (1911 \u2013 1913).<\/p>\n<p>Vaalien ja Suomen itsen\u00e4istymisen aikoihin vuonna 1917 Nuor- ja vanhasuomalaisista pes\u00e4eron tehnyt Maalaisliitto p\u00e4\u00e4tti my\u00f6s julkaista oman lehden. Saarij\u00e4rven Paavo alkoi ilmesty\u00e4 vuoden1918 alusta.<\/p>\n<div id=\"attachment_2012\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2012\" class=\"size-full wp-image-2012\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-saarijarven-paavo.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"537\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-saarijarven-paavo.jpg 800w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-saarijarven-paavo-300x201.jpg 300w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-saarijarven-paavo-768x516.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><p id=\"caption-attachment-2012\" class=\"wp-caption-text\">Saarij\u00e4rven Paavon toimitilat osoitteessa Vapaudenkatu 42.<\/p><\/div>\n<h2>Keski-Suomi ja Suomalainen yhdistyv\u00e4t Keskisuomalaiseksi 1918<\/h2>\n<p>Vuoden 1917 vaaleissa vanha- ja nuorsuomalaisten vaaliyhteisty\u00f6t\u00e4 lujittui , ja samalla nousi esiin kysymys Keski-Suomen ja Suomalaisen yhdist\u00e4misest\u00e4. Uuden lehden, Keskisuomalaisen, ensimm\u00e4inen numero ilmestyi 3.1.1918 samannimisen osakeyhti\u00f6n julkaisemana. Yhteisty\u00f6 sujui ainoastaan kev\u00e4\u00e4n 1918 ajan, sill\u00e4 suomalaiset puolueet tulivat kesken\u00e4\u00e4n toimeen vain yhteist\u00e4 vihollista vastaan. Kansalaissodan j\u00e4lkeen nousi esiin j\u00e4lleen puolueita erottavia kysymyksi\u00e4, joista t\u00e4rkein oli valtiomuotokysymys.<\/p>\n<div id=\"attachment_2013\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2013\" class=\"size-full wp-image-2013\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-henkilokunta.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"596\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-henkilokunta.jpg 800w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-henkilokunta-300x224.jpg 300w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-henkilokunta-768x572.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><p id=\"caption-attachment-2013\" class=\"wp-caption-text\">Keskisuomalaisen henkil\u00f6kunta 1930-luvulla Kauppakadun toimituksessa.<\/p><\/div>\n<p>Vuosina 1919-1922 Keskisuomalainen muuttui nuorsuomalaisista muodostetun edistyspuolueen \u00e4\u00e4nenkannattajaksi.<\/p>\n<p>Keskisuomalainen rakensi sek\u00e4 kirjapainorakennuksen ett\u00e4 sen aikaisissa oloissa mahtavan viisikerroksisen asuin- ja liiketalon kivest\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n Kauppa- ja Gummeruksenkadun kulmaan 1920-luvulla. Lis\u00e4ksi lehti hankki rotaatiopainokoneen vuonna 1929.<\/p>\n<div id=\"attachment_2014\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2014\" class=\"size-full wp-image-2014\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-kauppakatu-17.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"578\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-kauppakatu-17.jpg 800w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-kauppakatu-17-300x217.jpg 300w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-kauppakatu-17-768x555.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><p id=\"caption-attachment-2014\" class=\"wp-caption-text\">Keskisuomalaisen toimitalo Kauppakadun ja Gummeruksenkadun kulmassa 1920-luvulla.<\/p><\/div>\n<p>Kun maailmanlaajuinen lama iski vuonna 1929, lehti ajautui vararikkoon ja myytiin painoineen maalaisliittolaisen Saarij\u00e4rven Paavo -lehden tukiyhti\u00f6lle, Oy Keskimaalle. Lehti jatkoi maalaisliitolaisesti suuntautuneena keskustalehten\u00e4 edelleen nimell\u00e4 Keskisuomalainen.<\/p>\n<p>Keskisuomalaisen poliittisessa linjassa tapahtui viimeinen muutos vuonna 1986, kun se julistautui puolueista riippumattomaksi keskustalaiseksi sanomalehdeksi.<\/p>\n<div id=\"attachment_2015\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2015\" class=\"size-full wp-image-2015\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kauppakatu-17-uusi-toimitalo.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"670\" srcset=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kauppakatu-17-uusi-toimitalo.jpg 800w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kauppakatu-17-uusi-toimitalo-300x251.jpg 300w, https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kauppakatu-17-uusi-toimitalo-768x643.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><p id=\"caption-attachment-2015\" class=\"wp-caption-text\">Keskisuomalaisen rakennuttama asuin- ja liiketalo valmistui Kauppakatu 17:\u00e4\u00e4n joulun alla 1930.<\/p><\/div>\n<h2>Keskisuomalaisen liikemerkit<\/h2>\n<p>Keskisuomalaisen perustamisesta vuoteen 1985 saakka lehdest\u00e4 k\u00e4ytettiin vain KSML-lyhennett\u00e4. Vuonna 1985 yhti\u00f6n nimess\u00e4 OY siirtyi edest\u00e4 taakse ja pari kuukautta tuosta tapahtui n\u00e4kyv\u00e4mpi muutos eli yhti\u00f6, lehti ja painotalo saivat liikemerkin. Suunnittelijana oli professori Ky\u00f6sti Varis, kansainv\u00e4lisesti arvostettu ja tunnettu julisteiden ja liikemerkkien suunnittelija. Liikemerkki symboloi paperiratoja, viestinn\u00e4n kulkua ja eteenp\u00e4in suuntautuneisuutta. Liikemerkki otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1986 lehden 125-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 1996 merkki korvattiin Pekka Ruokolaisen (mainostoimisto BBDO) suunnittelemalla uudella liikemerkill\u00e4, joka symboloi avointa viestinv\u00e4lityst\u00e4, kehityst\u00e4, uusiutumista, keskisuomalaista luontoa, vett\u00e4 ja mets\u00e4\u00e4.<\/p>\n<div id=\"attachment_2016\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2016\" class=\"size-full wp-image-2016\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-liikemerkki-1985-1995.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"56\" \/><p id=\"caption-attachment-2016\" class=\"wp-caption-text\">Ky\u00f6sti Variksen suunnittelema Keskisuomalaisen liikemerkki, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuosina 1985-1996.<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_2017\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2017\" class=\"size-full wp-image-2017\" src=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-liikemerkki-1996.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"191\" \/><p id=\"caption-attachment-2017\" class=\"wp-caption-text\">Pekka Ruokolaisen suunnittelema liikemerkki, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1996.<\/p><\/div>\n<h2>Keski-Suomen ja Keskisuomalaisen p\u00e4\u00e4toimittajat<\/h2>\n<p>Heikki Fabian Helminen 1871-1885 (vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja)<br \/>\nK. J. Gummerus 1876-1877, 1880<br \/>\nK. J. H\u00f6gman 1878-1879<br \/>\nJuhani Brofeldt 1886<br \/>\nEero Erkko 1887-1889<br \/>\nTeuvo Pakkala 1890<br \/>\nGustav Svahn 1891-1914 (vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja)<br \/>\nKy\u00f6sti Kanniainen 1893-1906<br \/>\nWaltteri Wuorelainen 1907-1910<br \/>\nK. A. J\u00e4rvi 1910-1911<br \/>\nHeikki Hypp\u00f6nen 1913-1917, 1919-1928<br \/>\nF. A. H\u00e4stesko 1918<br \/>\nAntero Sel\u00e4nne 1918-1919<br \/>\nTorsten Kaukoranta 1928-1932<br \/>\nAnttoni Takala 1932-1947<br \/>\nLassi Utsjoki 1947<br \/>\nMartti Juusela 1947-1973<br \/>\nHeikki Juusela 1973 -1975<br \/>\nErkki Laatikainen 1975 -2008<br \/>\nPekka Mervola 2008 \u2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4iset lehdet Ensimm\u00e4inen Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ilmestynyt lehti oli Koti ja koulu (1864-1866). Sen perustamisen taustalla vaikutti vahvasti seminaarin ensimm\u00e4inen johtaja Uno Cygnaeus (1810-1888), joka oli saanut 1850-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella kansakoululaitoksen perustamisen maahan. Vuonna 1861 h\u00e4n julkaisikin t\u00e4st\u00e4 ehdotuksen, jonka yksi seuraus oli seminaarin perustaminen Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Toimiessaan seminaarin johtajana (1863-1969) Cygnaeus keskittyi toisaalta opettajien kasvattamiseen ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":2005,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-keskisuomalaisen-museo.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2008","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.2 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Keski-Suomen lehdist\u00f6 - Keskisuomalainen<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Keski-Suomen lehdist\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Keskisuomalainen\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-01-13T13:06:44+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/\",\"name\":\"Keski-Suomen lehdist\u00f6 - Keskisuomalainen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg\",\"datePublished\":\"2018-11-27T11:36:54+00:00\",\"dateModified\":\"2020-01-13T13:06:44+00:00\",\"description\":\"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg\",\"width\":593,\"height\":800,\"caption\":\"Keski-Suomi-lehden ensimm\u00e4inen numero 7.1.1871. Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti. OMASTA DIGIARKISTOSTA\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Keskisuomalaisen museo\",\"item\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Keski-Suomen lehdist\u00f6\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/\",\"name\":\"Keskisuomalainen\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Keski-Suomen lehdist\u00f6 - Keskisuomalainen","description":"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Keski-Suomen lehdist\u00f6","og_description":"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.","og_url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/","og_site_name":"Keskisuomalainen","article_modified_time":"2020-01-13T13:06:44+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/","name":"Keski-Suomen lehdist\u00f6 - Keskisuomalainen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg","datePublished":"2018-11-27T11:36:54+00:00","dateModified":"2020-01-13T13:06:44+00:00","description":"Keski-Suomen lehdist\u00f6n historia kertoo 1860-luvulta n\u00e4ihiin p\u00e4iviin asti ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 ja Sanomalehti Keskisuomalaisen synnyst\u00e4.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#primaryimage","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg","contentUrl":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1871-keski-suomi.jpg","width":593,"height":800,"caption":"Keski-Suomi-lehden ensimm\u00e4inen numero 7.1.1871. Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti. OMASTA DIGIARKISTOSTA"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/keski-suomen-lehdisto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Keskisuomalaisen museo","item":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Keski-Suomen lehdist\u00f6"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/","name":"Keskisuomalainen","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"publishpress_future_workflow_manual_trigger":{"enabledWorkflows":[]},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2008","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2008"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2008\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2018,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2008\/revisions\/2018"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2008"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}