{"id":2019,"date":"2018-11-27T13:49:32","date_gmt":"2018-11-27T11:49:32","guid":{"rendered":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?page_id=2019"},"modified":"2020-01-13T15:11:47","modified_gmt":"2020-01-13T13:11:47","slug":"kasilatomosta-offset-painoon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/","title":{"rendered":"K\u00e4silatomosta offset-painoon"},"content":{"rendered":"

K\u00e4sinlatomo<\/h2>\n

Keskisuomalaisen k\u00e4sinlatomosta (Kauppakatu 17) otettu kuva 1930-luvun lopulta. K\u00e4sinlatojat vasemmalta lukien Oiva Paavola, Kosti Saari, Otto Ekonen ja M\u00e4kinen (?). Aikaisemmin k\u00e4sinladonnassa kaikki tekstit ladottiin eli j\u00e4rjestettiin k\u00e4sin yksitt\u00e4isist\u00e4 metallisista painomerkeist\u00e4 sanoiksi ja lauseiksi. Kuvan ottohetkell\u00e4 ladottiin en\u00e4\u00e4 otsikoita k\u00e4sin.
\nKirjasimet (kirjasinten syvennyskuvat) s\u00e4ilytettiin kuvassa etualalla n\u00e4kyviss\u00e4 kastiregaaleissa. Vinossa asennossa olevat avonaiset lokerikot muodostivat lokerokastiregaalin ja alaosan vedett\u00e4v\u00e4t laatikot puolestaan laatikkokastiregaalin. T\u00e4m\u00e4 kahtiajako johtui ladottavien kirjasimen koosta. Pieni\u00e4 kirjasimia olisi ollut hankala latoa laatikkokasteista ja isot puolestaan olisivat vieneet liikaa tilaa lokeroissa ja olisivat purkaessa kolhiintuneet toisiinsa.<\/p>\n

\"\"

Keskisuomalaisen latomoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 Kauppakatu 17:ss\u00e4 1930-luvulla.<\/p><\/div>\n

Kuvan ottohetkell\u00e4 Keskisuomalainen oli uudistanut sek\u00e4 latomoa ett\u00e4 painoa. Sylinterilaakakehil\u00f6painokoneen (jota my\u00f6s pikapainokoneeksi nimitettiin) tilalle oli hankittu vuonna 1929 kohopainorotaatio ja ladonta oli jo aikaisemmin koneistunut eli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli otettu rivilatomakoneita k\u00e4sinladonnan rinnalle. Kuvan henkil\u00f6t siis latoivat otsikoita, koska niin suuria kirjasimia ei rivilatomakone pystynyt k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Kun otsikko oli ladottu, niin latomahaka laitettiin Ludlow-merkkiseen valukoneeseen. Kone toimi s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 ja sulatti ladotun otsikon kirjasinmetalliin eli valussa kirjasimet olivat k\u00e4\u00e4nteisen\u00e4 kohotekstin\u00e4. K\u00e4sinlatojat hakivat sitten rivilatomakoneilta muut kohotekstit ja asemoivat ne otsikoiden ja mahdollisten kuvalaattojen kanssa kehil\u00f6\u00f6n. T\u00e4t\u00e4 ennen oli otettu viel\u00e4 oikovedos, jolla oli tarkistettu tekstin oikeakielisyys.<\/p>\n

Seuraavassa on kuvattu k\u00e4sinlatojan ty\u00f6t\u00e4 ennen rivilatomakoneita, jolloin k\u00e4sinlatojat latoivat siis kaiken tekstin k\u00e4sin.<\/p>\n

\"\"

Kauppakadun lehtilatomon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 1960-luvun alussa.<\/p><\/div>\n

K\u00e4sinlatoja seisoi kastiregaalin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja poimi k\u00e4dell\u00e4\u00e4n tarvittavat kirjasimet toisessa k\u00e4dess\u00e4 olevaan latomahakaan, jollainen kuvan vasemmanpuoleisella henkil\u00f6ll\u00e4 on k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Latomahaka oli laatikontapainen apuv\u00e4line, jossa oli kaksi kiinte\u00e4t\u00e4 sivua ja kolmas siirrett\u00e4v\u00e4, rivien laajuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 sivu. Kun latomahaka tuli t\u00e4yteen, niin valmiit rivit siirrettiin ladelmalaivaan eli reunoilla varustetulle sinkkilevylle. Ladelmalaivaan nostettiin niin paljon rivej\u00e4 kuin tarvittiin sivun eli kolumnin muodostamiseen. Sanomalehtity\u00f6ss\u00e4 ladelma valmistettiin aina pitkiin kaistoihin, jotka sitten taitettiin eli katkaistiin sivuihin tai palstoihin.<\/p>\n

\"\"

Osmo Pyk\u00e4linen taittamassa Keskisuomalaisen etusivua vuonna 1961.<\/p><\/div>\n

Valmiista ladelmasta otettiin oikoluku- eli korrehtuurivedos k\u00e4s\u2019n\u00e4pp\u00e4imell\u00e4 eli korrehtuurikoneella tarkastettavaksi lopullista painamista varten. Ladelma asetettiin k\u00e4s\u2019n\u00e4pp\u00e4imen vaakatasolle ja koneen sylinteri kuljetettiin ladelman p\u00e4\u00e4lle asetetun arkin yli. Oikolukijat merkitsiv\u00e4t vedokseen virheet ja k\u00e4sinlatojat korjasivat ladelman oolin avulla. Ooli eli korjausnaskali oli puuvarteen kiinnitetty ter\u00e4spiikki, jolla k\u00e4sinlatoja noukki v\u00e4\u00e4r\u00e4t kirjasimet tai merkit pois ladelmasta. Ooli ty\u00f6nnettiin kirjakkeeseen ja sitten etusormella tukien nostettiin joko erillinen kappale tai useampia kirjakkeita hieman yl\u00f6s rivist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirjakkeet vaihdettiin joko korjauspihdeill\u00e4 tai sormin. Lopuksi naskalin varren tasaisella p\u00e4\u00e4ll\u00e4 naputettiin kirjakkeet riviss\u00e4 alas.<\/p>\n

\"\"

V\u00e4in\u00f6 Horttanainen taittamassa juhannusjuhlajulistetta 1950-luvulla. Julistetaitossa k\u00e4ytettiin viel\u00e4 puukirjakkeita.<\/p><\/div>\n

Ryhmiteltyj\u00e4 sivuja tai palstoja nimitettiin kehil\u00f6iksi ja seuraavaksi tehtiin kehiste. Siin\u00e4 sivut ja palstat j\u00e4rjestettiin niin, ett\u00e4 ne voitiin arkille painettuina taittaa numeroj\u00e4rjestyksess\u00e4 toisiaan seuraaviksi. Lis\u00e4ksi katsottiin ett\u00e4 sivujen reunat saivat oikean leveyden. Kehil\u00f6t asetettiin takorautaisen kehyksen sis\u00e4\u00e4n ja kiinnitettiin tiukasti kiilasuluilla paikalleen.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n loppuivat k\u00e4sinlatojan ty\u00f6t ja painaja jatkoi t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. Kehil\u00f6 nostettiin seuraavaksi painokoneeseen eli painokehil\u00f6st\u00e4 otettiin tarvittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4. Painokoneena oli ns. sylinterilaakakehil\u00f6kone, jossa painokehil\u00f6 kulki edestakaisin liikkuvalla vaakasuoralla kehil\u00f6alustalla py\u00f6riv\u00e4n painosylinterin alitse. Painettava paperi, laaka-arkki, kietoutui painosylinterin ymp\u00e4rille. Koneessa saattoi olla esim. nelj\u00e4 kehil\u00f6\u00e4, jolloin muodostui nelisivuinen lehti yhdelle arkille. T\u00e4m\u00e4n arkin kone taittoi lopuksi kahtia ja lehti oli painettu.<\/p>\n

Latominen ja painaminen ovat olleet kirja- tai lehtipainotoimen p\u00e4\u00e4ty\u00f6t. K\u00e4sinladonta kehittyi koneladonnaksi ja valoladonnaksi, kunnes latomo poistui Keskisuomalaisesta vuoden 1994 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tetaiton ja my\u00f6hemm\u00e4n tiimity\u00f6skentelyn my\u00f6t\u00e4. Seuraavassa vaiheessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ns. computer-to-plate eli tietokoneelta-painopellille. Nyky\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4n\u00e4 on ns. computer-to-press eli tietokoneelta painokoneeseen, jolloin painopeltej\u00e4k\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Voidaanko t\u00e4ll\u00f6in puhua en\u00e4\u00e4 painamisesta?<\/p>\n

Kohopainorotaatio<\/h2>\n

Rotaatiomestari Emil \u201dEma\u201d Kyt\u00f6nen tarkkailemassa Keskisuomalaisen painoj\u00e4lke\u00e4 vuonna 1951 hankitun Augsburg M.A.N-kohopainorotaation painosylinterin edess\u00e4.. Rotaatiokoneen keksimisell\u00e4 on ollut k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 merkitys sanomalehtien painamisen historiassa. Kuva on vuodelta 1967, jolloin Keskisuomalainen muutti noin kolme kilometri\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskustasta nykyisiin toimitiloihin Aholaitaan.<\/p>\n

\"\"

Rotaatiomestari Emil Kyt\u00f6nen tarkkailemassa painoj\u00e4lke\u00e4 painosylinterin edess\u00e4 vuonna 1967.<\/p><\/div>\n

Rotaatiopainokoneessa painokehil\u00f6 oli puolisylinterin muotoiseksi taivutettu stereotyyppilevy, sterra eli py\u00f6r\u00f6stereopainolevy kaikki virallisimmin. Painamista ei tehty laaka-arkeille vaan paperi juoksi yht\u00e4jaksoiselta rullalta keskeytym\u00e4tt\u00e4. Apulaitteet leikkasivat painetut arkit irti, sek\u00e4 taittoivat sanomalehden m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn kokoon. Rotaatiopainokoneen lopullinen keksij\u00e4 oli amerikkalainen William Bullock, joka vuonna 1863 sai patentin keksinn\u00f6lleen. Koneen painonopeus oli aivan omaa luokkaansa verrattuna aikaisempiin pikapainokoneisiin.<\/p>\n

\"\"

Martti Sohlman tarkastelemassa vastapuristettua matriisipahvia 1960-luvun alussa. Matriisipahvin avulla valettiin painokoneeseen kiinnitett\u00e4v\u00e4 kaareva stereotypialevy.<\/p><\/div>\n

Keskisuomalaisen kohopainorotaation yhteen painosylinteriin sopi kahdeksan kaarevaa sterraa, nelj\u00e4 rinnakkain ja kaksi per\u00e4kk\u00e4in, kuten kuvasta n\u00e4kyy. Yhteens\u00e4 koneen yhdess\u00e4 yksik\u00f6ss\u00e4 oli nelj\u00e4 sylinteri\u00e4. Painotelan alapuolella n\u00e4kyy kumitela, joka siirsi painov\u00e4rin painolevyille ja n\u00e4m\u00e4 puolestaan painopaperille. Painopaperin sy\u00f6tt\u00f6 toimi koneen kummastakin p\u00e4\u00e4st\u00e4, jolloin p\u00e4it\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erillisin\u00e4 yksik\u00f6in\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ominaisuutta hy\u00f6dynnettiin muutettaessa paino nykyiseen toimipaikkaan Aholaitaan vuonna 1967. Ensin siirrettiin ykk\u00f6syksikk\u00f6 ja sill\u00e4 aikaa lehte\u00e4 painettiin vanhassa painossa Vapaudenkatu 42:ssa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen siirrettiin vasta toinen osa.<\/p>\n

\"\"

Valamisen j\u00e4lkeen stereotypialevyn reunoista poistettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen metalli leikkaamalla ja jyrsinkoneella freesaamalla. Esko Lassila ty\u00f6st\u00e4\u00e4 levy\u00e4 1960-luvun alussa.<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen rotaatiopainokone Keskisuomalaiseen hankittiin vuonna 1929, jolloin vanhat pikapainokoneet j\u00e4iv\u00e4t siviili- eli tilauskirjapainot\u00f6it\u00e4 varten. T\u00e4llaisia t\u00f6it\u00e4 olivat mm. nimikortit, kirjat, lomakkeet ja julisteet. Ensimm\u00e4isen rotaation hankkimisen j\u00e4lkeen alkoi my\u00f6s painajien eriytyminen rotaatio- ja siviilipainajiin. Keskisuomalaisen osalta siviilikirjapaino loppui 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Kohorotaatio puolestaan poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 offsetrotaation tielt\u00e4 vuonna 1973.<\/p>\n

\"\"

Keskisuomalaisen ensimm\u00e4inen rotaatiopainokone, Augsburg M.A.N, joka hankittiin vuonna 1929.<\/p><\/div>\n

Rivilatomakone<\/h2>\n

Konelatojia noin vuodelta 1966 Keskisuomalaisen konelatomossa (Kauppakatu 17). Amerikkalaista Linotype-rivilatomakonetta n\u00e4pp\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4 normaalia pidemm\u00e4ll\u00e4, ns. latojan tuolilla Kauno Helin ja takana Armas Topp. Tuolin istuinosan pituus ei johtunut koneesta, mutta ehk\u00e4 se oli latojalle ergonomisempi. Rivilatomakone valmisti metalliin valettua k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 kohoteksti\u00e4 eli kone sek\u00e4 latoi ett\u00e4 valoi kirjasimet painamista varten.<\/p>\n

\"\"

Linotype-rivilatomakoneella Kauno Helin ja vieress\u00e4 Armas Topp vuoden 1966 tienoilla.<\/p><\/div>\n

N\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n yl\u00e4puolella on ladottava k\u00e4sikirjoitus ja alhaalla koukussa roikkuu toinen latomista odottava liuska. Koneen yl\u00e4osassa ovat metalliin pakotetut kirjakematriisit eli kirjasinten syvennyskuvat omissa makasiineissaan, joita on kuvan koneessa nelj\u00e4 kappaletta.. Latoja n\u00e4pp\u00e4ili eli pudotti herk\u00e4n n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n avulla makasiinista kirjakematriiseita ensin yhden t\u00e4yden rivin kokoojahakaan odottamaan valamista. Oikealla n\u00e4kyy lis\u00e4kekirjainlaatikko, jonka sivussa lukee LINOTYPE. Se sis\u00e4lsi erikoiskirjakkeita kuten esim. puhelimen kuvia, joita ei ollut normaaleissa kirjakematriiseissa. T\u00e4llaisen erikoiskirjakkeen latoja laittoi k\u00e4sin kokoojahakaan muiden sekaan. Lis\u00e4kekirjainlaatikon alla olevasta kammista latoja pystyi vaihtamaan kirjakemakasiineja.<\/p>\n

K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjasinkoko m\u00e4\u00e4r\u00e4si rivin pituuden. Maksimissaan rivilatomakoneella pystyi tuottamaan 28 ciceroa pitk\u00e4n rivin. Cicero-mitta tarkoittaa 12 pistett\u00e4 ja piste puolestaan 0,3759 millimetri\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in rivin maksimipituus oli siis 126,3024 millimetri\u00e4. Pisteyksikk\u00f6 on yleisin latomav\u00e4lineiden mittayksikk\u00f6 ja sen j\u00e4rjesti vuonna 1764 kirjakevalaja Didot Pariisissa. Kirjakematriiseissa oli samasta kirjasimesta kaksi tasoa. Ala- eli perustasolla valettiin leip\u00e4teksti\u00e4 ja yl\u00e4osalla puolilihavaa tai kursiivia. Latoja m\u00e4\u00e4ritteli kokoojahakaan kumpaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eli putosivatko kirjakkeet kokoojahaan pohjalle vai j\u00e4iv\u00e4tk\u00f6 ne ylemm\u00e4s.<\/p>\n

\"\"

Latoja ty\u00f6skentelee 1930-luvulla rivilatomakoneella, jossa kirjasinmetalliharkot sulatettiin puul\u00e4mmitteisess\u00e4 kattilassa. Kattilasta johtaa ulos savutorvi.<\/p><\/div>\n

Rivi voitiin tasata vasemmalle, oikealle tai keskelle. Jos kuitenkin piti tuottaa molempiin reunoihin tasattua teksti\u00e4 niin t\u00e4ll\u00f6in kirjakkeiden sekaan laitettiin tarvittava riviv\u00e4likiila, jolla rivit saatiin aina saman levyisiksi. Kun rivi oli valmis niin latoja k\u00e4\u00e4nsi n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n vieress\u00e4 olevasta kammesta ja elevaattori siirsi rivin valupenkkiin.<\/p>\n

Koneen vasemmalla puolella ketjuista roikkui kirjasinmetalliharkko, jonka koostumuksessa oli mm. lyijy\u00e4, tinaa ja antimonia. Sit\u00e4 sulatettiin aluksi puul\u00e4mmitteisess\u00e4 kattilassa, jolloin koneen luota johti ulos savutorvi. Kuvan koneessa l\u00e4mmitys oli muutettu jo s\u00e4hk\u00f6toimiseksi. T\u00e4m\u00e4n takia konetta nimitettiin my\u00f6s kuumalatomakoneeksi. Jousikuormitteinen m\u00e4nt\u00e4 painoi kattilasta sulan kirjasinmetallin valupenkkiin. M\u00e4nt\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n v\u00e4lj\u00e4, joten joskus metallia saattoi roiskahtaa ulos. Metalli ei lent\u00e4nyt suinkaan latojan p\u00e4\u00e4lle, mutta se oli hankala puhdistaa esim. katosta. Kirjasinmetalliharkon sulatuskattilassa oli my\u00f6s rautapallo ketjussa. Se kellui sulan metallin pinnalla ja laski aina kirjasinmetalliharkkoa alasp\u00e4in sen huvetessa valuihin.<\/p>\n

Sulatuspadan l\u00e4mp\u00f6tilan piti olla 282 astetta Celsiusta. Jos l\u00e4mp\u00f6tila oli liian kuuma, niin valut tulivat ontoiksi. Jos l\u00e4mp\u00f6tila oli liian kyl\u00e4n niin valut tulivat puolestaan rosoisiksi. Latoja pystyi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n heti valetun rivin pohjasta oliko l\u00e4mp\u00f6tila oikea. Koneen valunopeutta pystyi my\u00f6s s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n 5-12 rivin minuuttivauhdin v\u00e4lill\u00e4. Optimi lukema oli kuitenkin alta 10 rivi\u00e4 minuutissa, jolloin kone toimi h\u00e4iri\u00f6itt\u00e4.<\/p>\n

Valun j\u00e4lkeen elevaattori nosti kirjakematriisit koneen yl\u00e4osaan, josta ne tippuivat mekaanisesti oikeaan makasiiniin omalle paikalleen. T\u00e4m\u00e4 oli mahdollista kirjakkeisiin ty\u00f6stetyn hammastuksen eli hampaiden avulla. Silti joskus saattoi h\u00e4iri\u00f6n tullessa kirjake pudota v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n makasiiniin, jos se vain sinne sopi. T\u00e4m\u00e4 erottui sitten heti lehden tekstiss\u00e4. Lis\u00e4kekirjaimet palasivat oikealla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 putkea pitkin lis\u00e4kekirjanlaatikon alaosaan, josta latoja nosti ne oikeille paikoille. Lis\u00e4kekirjaimissa oli kaikki hampaat tallella eli ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet putoamaan yl\u00e4osan makasiineihin.<\/p>\n

Rivilatomakone tuotti siis rivin kerrallaan kirjasinmetalliin valettuna ja Kauno Helinin vasemman k\u00e4den vasemmalla puolella n\u00e4kyykin valmiita rivej\u00e4, joissa kirjasimet ovat k\u00e4\u00e4nteiset. N\u00e4it\u00e4 rivej\u00e4 k\u00e4sinlatojat hakivat tehd\u00e4kseen kehil\u00f6n.<\/p>\n

K\u00e4sinlatominen v\u00e4heni varsinaisen leip\u00e4tekstin kohdalla rivilatomakoneiden yleistytty\u00e4 1910-luvulta l\u00e4htien, jolloin Keskisuomalaisen edelt\u00e4j\u00e4 Keski-Suomi otti rivilatomakoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Aluksi latoja latoi tekstin toimittajan tekem\u00e4st\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta, kuten kuvassa. Kuva ottohetkell\u00e4 oli avuksi otettu jo reik\u00e4nauhat, mutta kuvan koneessa t\u00e4t\u00e4 ei k\u00e4ytetty. Reik\u00e4nauhan k\u00e4ytt\u00f6 tapahtui siten, ett\u00e4 telekirjoittajat eli telerei’itt\u00e4j\u00e4t muuttivat tekstin reik\u00e4nauhaksi, joka sitten sy\u00f6tettiin rivilatomakoneeseen erityisen reik\u00e4nauhan lukijalaitteen v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in rivilatoja saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta tai jopa useampaakin konetta saman aikaisesti. Palkassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi ns. kahden koneen lis\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Keskisuomalaisen konelatomo 1960-luvun alussa Kauppakatu 17:ss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Reik\u00e4nauhoja my\u00f6s tavutettiin tietokoneella. T\u00e4m\u00e4 tapahtui siten, ett\u00e4 telekirjoittajan alkuper\u00e4inen nauha, joka oli kirjoitettu yhteen p\u00f6tk\u00f6\u00f6n, sy\u00f6tettiin reik\u00e4nauhan lukijalaitteen v\u00e4lityksell\u00e4 tietokoneeseen tavutettavaksi. Tietokoneena oli tuolloin 1960-luvulla Pdp Digital 8L, jossa oli kahdeksan kilotavun ferriittirengaskeskusmuisti. Tietokone tulosti nyt uuden reik\u00e4nauhan, jossa teksti oli tasasivuisena palstana. T\u00e4m\u00e4 sy\u00f6tettiin sitten rivilatomakoneeseen j\u00e4lleen reik\u00e4nauhan lukulaitteen v\u00e4lityksell\u00e4. Riviladonta s\u00e4ilyi v\u00e4h\u00e4n aikaa 1970-luvun alussa valoladonnan rinnalla tietokoneistettuna reik\u00e4nauhaladontana (rivitys ja tavutus), mutta sai sittemmin v\u00e4isty\u00e4.<\/p>\n

Valolatomakone<\/h2>\n

Valolatoja Aatto Per\u00e4nen Photon Pacesetter Mark II -reik\u00e4nauhavalolatomakoneen valotusyksik\u00f6n \u00e4\u00e4ress\u00e4 Keskisuomalaisen latomossa vuonna 1974. Valolatomakone oli seuraava askel metalliladonnasta. Kone j\u00e4ljensi tekstin suoraan valonherk\u00e4lle paperille umpinaiseen kasettiin. Aluksi tekstit sy\u00f6tettiin valolatomakoneeseen reik\u00e4nauhoilla, joita n\u00e4kyy roikkumassa taustalla. Uudistukseen liittyiv\u00e4t olennaisesti siirtyminen kohopainosta offsetpainoon sek\u00e4 my\u00f6hemmin tekstink\u00e4sittelyn osittainen siirtyminen kuvaputkip\u00e4\u00e4tteille.<\/p>\n

\"\"

Valolatoja Aatto Per\u00e4nen reik\u00e4nauhavalolatomakoneen valotusyksik\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4 vuonna 1974.<\/p><\/div>\n

Materiaalin ty\u00f6st\u00f6 tapahtui kuvan ottoaikana valoladontana tietokonemenetelm\u00e4\u00e4 avuksi k\u00e4ytt\u00e4en. Kuvan ottohetkell\u00e4 rivilatomakoneissa k\u00e4ytetty tietokoneistettu reik\u00e4nauhaladonta oli siirtynyt palvelemaan valoladontaa. Toimittaja kirjoitti tekstin, teippari eli telekirjoittaja muunsi sen reik\u00e4nauhaksi ja tietokone tavutti ja rivitti tekstin tasasivuisiin palstoihin sek\u00e4 tulosti siit\u00e4 reik\u00e4nauhan. Tietokoneena oli nyt Pdp Digital 11e, jossa oli yhden megatavun levykeasema eli magneettinen massamuisti. Tietokoneeseen oli kytketty kolme p\u00e4\u00e4tett\u00e4, joista ohjattiin reik\u00e4nauhatulostamista. Nyt reik\u00e4nauhoja ei kuitenkaan sy\u00f6tetty en\u00e4\u00e4 rivilatomakoneeseen vaan kuvassa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n valolatomakoneen valotusyksikk\u00f6\u00f6n. My\u00f6hemmin tietokoneelta pystyttiin tulostamaan suoraan on-line -kytkenn\u00e4ll\u00e4 valolatomakoneen valotusyksikk\u00f6\u00f6n. Kolmannessa vaiheessa vuosina 1978-1979 Keskisuomalaisessa tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Dymo-j\u00e4rjestelm\u00e4, joka poisti reik\u00e4nauhat lopullisesti.<\/p>\n

\"\"

Telekirjoittaja muunsi toimittajan kirjoittaman juttutekstin reik\u00e4nauhaksi, joka sy\u00f6tettiin valolatomakoneelle. Telekirjoittaja Terttu Roisko kirjoittaa teksti\u00e4 Itek -tietokonej\u00e4rjestelm\u00e4n et\u00e4isp\u00e4\u00e4tteell\u00e4.<\/p><\/div>\n

Suuret otsikot valmistettiin erikseen valoladontaperiaatteella otsikkovalolatomakoneilla, joista tulostui my\u00f6s valmis teksti paperille. T\u00e4llaisia olivat vuonna 1973 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetut Universal II Compugraphic 7200 -valolatomakoneet, joilla suurin kirjasinkoko oli 72 pistett\u00e4. Vuonna 1975 n\u00e4m\u00e4 korvattiin saman valmistajan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempiin Universal IV- koneisiin, jotka edustivat 1970-luvun lopulla nykyaikaisinta otsikkovaloladontaa vaihdettavine kirjainkuvionauhoineen. Koneissa oli kerrallaan 8 kirjasinkiekkoa.
\nOtsikko ja leip\u00e4teksti ladottiin siis eri koneilla, kuten rivilatomakoneidenkin aikaan. Sek\u00e4 otsikko- ett\u00e4 reik\u00e4nauhavalolatomakoneilla valoherk\u00e4lle paperille tulostetut tekstit piti viel\u00e4 vied\u00e4 erikseen kehityskoneeseen ennen kuin niit\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin asemoimaan.<\/p>\n

\"\"

Valolatoja Eino Trygg tulostaa teksti\u00e4 Dymo Typesetter Interface-valolatomakoneella 1980-luvun taitteessa.<\/p><\/div>\n

Paperille tulostetut teksti- ja ilmoitusmateriaalit sek\u00e4 osa kuva-aineistosta asemoitiin eli kiinnitettiin k\u00e4sin sivuarkeille. Sivuarkit kuvattiin negatiivifilmeiksi, ohut offsetpainolevy (alumiinipelti\u00e4) valotettiin sivufilmin l\u00e4pi ja kehitettiin koneellisesti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen painolevy voitiin kiinnitt\u00e4\u00e4 offsetpainokoneen sylinteriin Keskisuomalaisen painamista varten.<\/p>\n

Offset-paino<\/h2>\n

Sveitsil\u00e4isvalmisteinen Wifag OF 790 -offsetrotaatio marraskuun lopussa Keskisuomalaisen rotaatiosalissa vuonna 1995. Offset-painokoneen nimi juontuu painomenetelm\u00e4st\u00e4. Painov\u00e4ri\u00e4 ei levitet\u00e4 suoraan painopellilt\u00e4 painomateriaalille, vaan ensin se siirret\u00e4\u00e4n kumikankaalla p\u00e4\u00e4llystetylle sylinterille. Siit\u00e4 se sitten siirret\u00e4\u00e4n painettavaan materiaaliin. T\u00e4st\u00e4 siis johtuu nimitys offset eli siirto. T\u00e4ll\u00e4 painomenetelm\u00e4ll\u00e4 laitteisto kest\u00e4\u00e4 kulutusta pidemp\u00e4\u00e4n. Koneessa n\u00e4kyy vanha Keskisuomalaisen liikemerkki, joka seuraavana vuonna vaihtui nykyiseen.<\/p>\n

\"\"

Keskisuomalainen siirtyi offset-painatukseen vuonna 1973. Sveitsil\u00e4isvalmisteinen Wifag OF 790-offsetrotaatio kuvattuna Aholaidan painosalissa 1995.<\/p><\/div>\n

Kohopainoon verrattuna offset tarjosi paremman j\u00e4ljen erityisesti kuvapainatuksessa. Nykyinen offsetpainomenetelm\u00e4 keksittiin 1900-luvulla ja sanomalehtien osalta ensimm\u00e4iset kokeet tehtiin Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla. Suomessa offsetpainotekniikkaan alettiin siirty\u00e4 1960-luvulla ja varsinainen l\u00e4pimurto tapahtui 1970-luvulla. Valkeakosken Sanomat otti Suomessa ensimm\u00e4isen\u00e4 offsetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1965. Offsetpainoon siirrytt\u00e4ess\u00e4 metalliladonta alkoi my\u00f6s v\u00e4hitellen v\u00e4isty\u00e4.<\/p>\n

Toisin kuin kohopainorotaatiossa offset-menetelm\u00e4ss\u00e4 painettava ja tyhj\u00e4 alue ovat samalla tasolla painopellill\u00e4. Painettavan lehden sivut kuvattiin aluksi negatiivifilmille, josta ne valotettiin painopellille.\u00a0 Painamisessa kostutusvesi tarttuu sylinterin ymp\u00e4rill\u00e4 olevalle painopellin tyhjille osille niiden kemiallisen rakenteen vuoksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen painolevylle levitet\u00e4\u00e4n painov\u00e4ri, mutta m\u00e4r\u00e4t alueet hylkiv\u00e4t sen. V\u00e4ri siis tarttuu vain painopellin kuiville alueilla, joista se siirtyy kumisylinterin kautta painomateriaalille.<\/p>\n

Keskisuomalainen siirtyi kohopainosta laakapainoon kuuluvaan offset-menetelm\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 suurehkona maakuntalehten\u00e4 elokuun lopussa vuonna 1973. Lehden sivukoko muuttui samalla pohjoismaisen standardin mukaiseksi eli kahdeksanpalstaiseksi. Ensimm\u00e4inen offsetrotaatio pystyi painamaan 25 000 kappaletta 32-sivuista lehte\u00e4 tunnissa.<\/p>\n

\"\"

Offsetin my\u00f6t\u00e4 metallitaitto j\u00e4i historiaan. Sivu valmistuu paperitaittona Teuvo Kiiskisen k\u00e4siss\u00e4 vuonna 1973.<\/p><\/div>\n

Kuvan offsetrotaatiolla voitiin painaa maksimissaan 40 000 lehte\u00e4 tunnissa suurimman sivuluvun ollessa 64, t\u00e4ysin neliv\u00e4risen\u00e4 48. Ensimm\u00e4inen tuotantoajo kuvan painokoneella oli 30.11.1993, jolloin painettiin Suur-Jyv\u00e4skyl\u00e4n lehte\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Vuoden 1982 loppuun asti sivupohjista kuvattiin sivunegatiivit, joiden l\u00e4pi painolevyt valotettiin. Reprografi Kimmo Jylh\u00e4 tarkastaa sivupohjasta valotettua negatiivia 1980-luvun taitteessa.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4sinlatomo Keskisuomalaisen k\u00e4sinlatomosta (Kauppakatu 17) otettu kuva 1930-luvun lopulta. K\u00e4sinlatojat vasemmalta lukien Oiva Paavola, Kosti Saari, Otto Ekonen ja M\u00e4kinen (?). Aikaisemmin k\u00e4sinladonnassa kaikki tekstit ladottiin eli j\u00e4rjestettiin k\u00e4sin yksitt\u00e4isist\u00e4 metallisista painomerkeist\u00e4 sanoiksi ja lauseiksi. Kuvan ottohetkell\u00e4 ladottiin en\u00e4\u00e4 otsikoita k\u00e4sin. Kirjasimet (kirjasinten syvennyskuvat) s\u00e4ilytettiin kuvassa etualalla n\u00e4kyviss\u00e4 kastiregaaleissa. Vinossa asennossa olevat avonaiset lokerikot muodostivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":2005,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-keskisuomalaisen-museo.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2019","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nK\u00e4silatomosta offset-painoon - Keskisuomalainen<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"K\u00e4silatomosta offset-painoon\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Keskisuomalainen\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-01-13T13:11:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/\",\"name\":\"K\u00e4silatomosta offset-painoon - Keskisuomalainen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg\",\"datePublished\":\"2018-11-27T11:49:32+00:00\",\"dateModified\":\"2020-01-13T13:11:47+00:00\",\"description\":\"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg\",\"width\":800,\"height\":590,\"caption\":\"Keskisuomalaisen latomoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 Kauppakatu 17:ss\u00e4 1930-luvulla.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Keskisuomalaisen museo\",\"item\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"K\u00e4silatomosta offset-painoon\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website\",\"url\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/\",\"name\":\"Keskisuomalainen\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"K\u00e4silatomosta offset-painoon - Keskisuomalainen","description":"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"K\u00e4silatomosta offset-painoon","og_description":"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.","og_url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/","og_site_name":"Keskisuomalainen","article_modified_time":"2020-01-13T13:11:47+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/","name":"K\u00e4silatomosta offset-painoon - Keskisuomalainen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg","datePublished":"2018-11-27T11:49:32+00:00","dateModified":"2020-01-13T13:11:47+00:00","description":"Sanomalehti Keskisuomalaisen historia k\u00e4silatomosta kohopainorotaatioon, rivilatomokoneeseen, valolatomokoneeseen ja lopuksi offset-painoon.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#primaryimage","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg","contentUrl":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2018\/11\/keskisuomalaisen-museo-1930-kasinlatomo.jpg","width":800,"height":590,"caption":"Keskisuomalaisen latomoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 Kauppakatu 17:ss\u00e4 1930-luvulla."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/kasilatomosta-offset-painoon\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Keskisuomalaisen museo","item":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/keskisuomalaisen-museo\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"K\u00e4silatomosta offset-painoon"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/#website","url":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/","name":"Keskisuomalainen","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"publishpress_future_workflow_manual_trigger":{"enabledWorkflows":[]},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2019"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2037,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2019\/revisions\/2037"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/oma.media.fi\/keskisuomalainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}