Sanomalehden edeltäjiä eli muita joukkoviestimiä on lukuisia viidakkorummuista, savumerkkeihin ja vainovalkeisiin. Järjestelmällisen joukkoviestimen muodostivat kuitenkin jumalanpalvelukset, joissa luettiin myös maalliset kuulutukset. Suomessa kaikki julkiset asiat kuulutettiin kirkossa vuoteen 1925 saakka. Kirkon kuulutusten osuus kuitenkin väheni 1800-luvun lopulla, kun kasvava lehdistö, yleistyvä lukutaito ja tehostuva postinkanto tekivät kuulutukset tarpeettomiksi.
Ensimmäinen sanomalehti, joka ilmestyi säännöllisesti kirjoittaen ajankohtaisista aihesta, aloitti Saksassa vuonna 1609. Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, ilmestyi vuoden 1776 ajan. Sitä ennen vuonna 1771 alkoi ilmestyä turkulaisen Aurora-seuran ruotsinkielinen lehti nimeltä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo.
Käsipainin
Käsipainin, jolla Keskisuomalaisen edeltäjä Keski-Suomi -lehti painettiin vuosina 1871-1875. Painimen hankki vuonna 1868 piirilääkäri W. S. Schildt omistamaansa kirjapainoon. Vuonna 1871 paino siirtyi Keski-Suomi -lehden perustajan, asioitsija H. F. Helmisen sekä lehtoreiden K. G. Göös ja J. F. Canth muodostamalle yhtiölle. Seuraavana vuonna paino myytiin edelleen lehtori Göösin yhdessä lehtori A. G. Weilinin kanssa muodostamalle toiminimelle Weilin & Göös, joka muutti Jyväskylästä Helsinkiin vuonna 1883. Konetta käytettiin vielä vuonna 1939 palstavedosten tekoon, kunnes sotien välisenä aikana hankittiin uusi oikaisuvedoskone. Käsipainokoneen etupuolella on ns. värihierinpöytä (ei näy kuvassa), josta väri väritelojen avulla siirrettiin painoladelmaan. Ladelman päälle asetettiin puhdas paperiarkki ja liina, jonka jälkeen yksinkertaisesti painettiin vipua. Vaikka koneen nimi on käsipainin, niin kyseessä on kuitenkin enemmän puristin. Koneen valmistaja on Dingler’sche Maschinen Fabrik, Zweibrücken.
Käsipainin, jolla painettiin Keski-Suomi-lehtiä vuosina 1871-1875. Kuva: PF-studio, Weilin & Göösin valokuva-arkisto.