Asiakaskonttori
Keskisuomalaisen asiakaskonttori, Kauppakatu 17:ssa vuonna 1959. Asiakkaana on Esko Wikman, joka työskenteli Keskisuomalaisessa vuosina 1955-1965. Tiskin takana vasemmalta lukien Sirkka Kiiski, Kaija Katainen ja Jenny Ruljeff.
Osaston nimi on vaihtunut, samoin kuin työtehtävätkin. Asiakaskonttori on useimmille tilaajille lehden ohella ainut kosketuskohta lehtitaloon, elleivät tilaajat sitten asioi suoraan toimittajien kanssa. Konttorissa asiakkaat saavat mielikuvan koko yrityksestä ja osasto on myös tärkeä linkki lehden muille osastoille. Yhtenä suurena uudistuksena voidaan pitää lukijoiden ilmoitusten latomisen siirtymistä asiakaskonttorin puolelle.
Asiakaskonttoreiden määrä kasvaa
Keski-Suomi ja Suomalainen yhdistyivät vuonna 1918 ja saman vuoden heinäkuussa myös yleisökonttori muutti kaksikerroksiseen kivitaloon, osoitteeseen Kauppakatu 17. Talo purettiin myöhemmin ja vuonna 1930 tilalle rakennettiin viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus, josta myös kuva on otettu. Vuonna 1963 heräsi Keskisuomalaisen johtokunnassa ajatus toimintojen siirtämisestä kaupungin ulkopuolelle. Aholaitaan rakennettiin uusi toimitalo ja lehden osastot alkoivat muuttaa vuoden 1967 aikana.
Asiakaskonttorin uudet tilat vastavalmistuneessa Aholaidan toimitalossa vuonna 1968. Margit Kuokkanen palvelemassa asiakasta.
Kauppakadun yleisökonttori säilyi aina vuoteen 1994 saakka, jolloin se muutti pari korttelia alaspäin. Samana vuonna myös Keljon ostoskeskukseen perustettiin asiakaskonttori.
Keskisuomalaisen asiakaspalvelupiste Sokoksella vuonna 2005.
Keskisuomalaisen asiakaspalvelupiste Äänekoskella vuonna 2007.
Kirjoituskoneista tietokoneisiin
Vuoteen 1988 saakka asiakaskonttorissa kaikki ilmoitukset kirjoitettiin kirjoituskoneella ilmoituskäsikirjoituksiksi ja latomossa ne koodattiin ja latojat latoivat ne tekstinvalmistusjärjestelmään. Tämän jälkeen ne julkaisupäivän aamuna tarkistettiin laskutuksessa lehdestä ja tiedot syötettiin ilmoituslaskutusohjelmaan, joka oli ollut käytössä jo 1970-luvun alkupuolelta.
Ilmoitustenhoitaja Marjatta Junkkila vastaanottaa puhelimitse asiakkaan ilmoitustilausta 1980-luvun taitteessa.
Vuoden 1988 alusta otettiin konttorissa ensimmäiset tietokoneet käyttöön ja ilmoitustilavaraukset, ns. musta kirja ja sivuskeemamappi jäivät historiaan. Tilat Keskisuomalaiseen varattiin Skeema-nimiseen ohjelmaan. Sivuskeema on sivun tyhjä tila, esim. etusivun koko on 8 palstaa leveä (yhden palstan leveys on 44 mm) ja 475 palstamillimetriä korkea. Kun asiakas varasi itselleen sopivan tilan, niin konttorissa piirrettiin ennen kynää ja viivainta käyttäen haluttu tila paperille. Nyt sama tila varataan tietokoneella tähän tarkoitukseen suunnitellulla tilanvarausohjelmalla.
Ilmoituskäsittelijä Pirjo Kuukkanen kerää aineistoa ilmoituksiin lehtilatomossa 1980-luvun taitteessa.
Yleisökonttorin ensimmäisten tietokoneiden käyttöönoton taustalla oli Keskisuomalaisen ja kolmen muun lehtitalon vuosina 1986-1988 yhteistyössä kehittämä ATK-järjestelmä. Keskisuomalainen otti Oulussa ilmestyvän Kalevan kanssa ensimmäisenä järjestelmän käyttöön.
Marja-Leena Koskela suunnittelee ilmoitusta 1980-luvun taitteessa.
Syksyllä 1990 ilmoituskonttoriin tulivat ensimmäiset PC-laitteet, joilla ilmoituksia syötettiin ilmoitusjärjestelmään (”ns. ilmoitusten suorasyöttöjärjestelmä). Tämän jälkeen ohjelmistokehitys on edennyt niin, että kaikki ilmoituksiin liittyvä on ATK-järjestelmässä.
Tekstinvalmistaja Marja-Liisa Kolmonen asemoi lehti-ilmoitusta lehtilatomossa 1980-luvun taitteessa.
Valolatoja Eeva Ojala valmistaa ilmoitusta lehtilatomossa Itek-tietokoneella 1980-luvun taitteessa.
Asiakaspalvelu vuosituhannen vaihteessa
Ilmoitusvalmistuksen siirtyminen lukijailmoitusten osalta asiakaspalveluun oli suuri muutos sekä työntekijöiden että sopimusten osalta. Entiset ammatit ”sekoittuivat” työvaiheiden muutosten myötä. Asiakaspalvelussa jouduttiin opettelemaan niitä työvaiheita, jotka oli opetettu ilmoitusvalmistajille joko käytännössä tai ammattikoulussa. Osastoilla on käytössä eri ohjelmat, joilla ilmoituksia valmistetaan. Asiakaspalvelussa ilmoitukset tehdään valmiiksi feature-ohjelmalla, ilmoitusvalmistuksessa värillisten ilmoitusten valmistus tapahtuu macilla. Ilmoitusvalmistus on nykyisin oma yhtiönsä, Mediasepät Oy.
Samassa tahdissa on kehittynyt myös tilaajajärjestelmä. Sen avulla hallinnoidaan asiakaspalvelussa tilauspuolen toimintoja mm. tilausten tekeminen, osoitteenmuutokset, kannonkeskeytykset, eräpäivämuutokset, jakelunkeskeytykset ja laskutus. Järjestelmä on itsenäisesti toimivilla tilausasiamiehillä tärkeä työkalu myyntityössä.
Asiakaspalvelua on tarjolla Aholaidan ja Äänekosken toimipisteiden lisäksi kaikissa Keski-Suomen Mediaan kuuluvissa paikallislehdissä Keski-Suomessa. Asiakaspalvelussa työskentelevien asiakasneuvojien työtehtäviin kuuluvat ilmoitus- ja tilausasioiden hoito, saapuvan ja lähtevän postin käsittely, vaihde/infopisteen hoito sekä lukuisten kyselyjen hoitaminen talon eri yksiköihin liittyen. Viime vuosina sähköisen puolen tuotteet ovat vallanneet alaa ja sen myötä asiakasneuvojat opastavat työssään päivittäin verkkopalveluiden ja sähköisten laitteiden sekä niihin liittyvien sovellusten käyttöä.
Asiointi tilaus- ja ilmoitusasioissa on siirtynyt vuosi vuodelta yhä enemmän sähköisiin kanaviin. Ilmoituksen voi jättää verkkopalvelussa koska tahansa ja tilaaja voi muokata omia tietojaan silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Verkkoasiointiin pääsee tästä.